lauantai 22. marraskuuta 2014

maastoväreissä

Otso löysi ykkösvaihteen tällä viikolla, lähes 2kk pakittelun jälkeen. / He learned to crawl!

tiistai 18. marraskuuta 2014

aamujuttuja, aamusotkuja

Poikain aamutouhuja viime viikolta.

pikkurahalla


Sisustin viime viikolla pikkurahalla, kun teetätin massiivisen kuvatilauksen mukana muutaman suurennoksen. Kuvat olivat puoleen hintaan (ja hyvä niin, sillä laskua tuli silti yli 90€, eikä kaikki aiotut kuvat tulleet vielä edes tilatuksi, sillä kaikkia ei ehtinyt käymään Lightroomissa läpi tarjouksen aikana), joten yhden aanelosen hinnaksi jäi 1,45€. Kehyksiä meillä oli jo omasta takaa, joten nyt olen mallaillut kuvia vähän joka paikkaan. Helmikuussa Uunisaaressa kuvattu sumumaisema pääsi aikuisten vessaan. Tuosta kopperosta olen kyllä repinyt iloa, sillä meillä ei ole koskaan ollut noin kivaa vessaa. Ja nyt niitä on onneksi vielä kaksin kappalein.

Some "art" for the adults' toilet. I ordered some pictures last week (well, over 600 of them and the process is not even finished yet but I wanted to order at least something as they had 50% discount for a couple of days). I also got some of the pics in size A4 and used some Ikea frames we already had.

torstai 6. marraskuuta 2014

köyhän miehen kanvaasit


Tein meidän isille isänpäiväkortin tällä kertaa vähän järeämmästä materiaalista. Käytin pohjana 15x15 kokoisia pingoitettuja maalauspohjia ja siirsin laserilla tulostetut kuvat pohjiin kuvansiirtoainetta käyttäen. Lopputulos oli vähän kuin köyhä versio canvas-tauluista. Kuvat jätin tarkoituksella pohjaa pienemmäksi, jotta tauluun jäi mattavalkoista pintaakin. Olen käyttänyt tuota ainetta aiemmin vanerille ja ongelmat olivat samat silloinkin; kuva repeää tosi helposti. Mutta olen tyytyväinen, että ideani toimii siten, miten halusinkin. Kunhan vain saisin ehjän version aikaiseksi. Printteihin voisi myös lisätä vähän kontrastia, sillä mustavalkoinen printteri tekee helposti latteita kuvia. Lopuksi käsittelin kuvapinnan veden ja erikeeperin seoksella - kun ei muutakaan lakantapaista löytynyt. Halusin korostaa tyhjän pinnan mattamaisuutta vs. kuvan kiiltoa.

Kynäpurkki taasen on kesän tuunailuja. Purkki sai vasarasta ja spraymaalista. Simppeliä.

I did a small Father's day diy project. The pictures, that were printed using laser printer, have been transferred on canvas using a special formula.

perjantai 31. lokakuuta 2014

kuva olis kiva


Pidin tänään pienen kuvaussession isänpäivää ajatellen. Toinen piti lahjoa tikkarilla ja Tuomas Veturilla, toinen oli vaan hiukan pöllämystynyt ja paitakin ihan kuolassa. Parempi sessio sitten joulukorteille.

My boys today as I had a short photo session with them, in order to have some material for a Father's day diy project.

torstai 30. lokakuuta 2014

alle vai päälle?


Olen työstänyt tätä pientä mattoa jo monta kuukautta. Ei sillä, tuollaisen kyllä tekee muutamassa tunnissa, jos vaan tekee. Mutta itse olenkin sitä mieltä, että on kiva, kun on jokin pieni projekti, johon voi tarttua hetkellisesti, kun mieli tekee. Nyt tosin aloin miettimään, pitäisikö työ keskeyttää ja tehdä siitä istuinalusta. Muovi kun on melko kylmää talvella. Toisaalta, kiikkutuolin allekin tarvitaan suojamattoa.

I've had this rug under construction for months. And now I started to think that it might be a good idea to place it on the other Eames chair. Or should I make it bigger and place it underneath...

tiistai 28. lokakuuta 2014

iltameininkiä

Kellojen kääntäminen ei tuonut meille muutosta iltamenoon. Onneksi pienempi sentään nukkuu ajoissa. Kaivoin taas esiin Unihiekkaa etsimässä -kirjan, josta on ennenkin ammennettu. / The evenings tend to be a bit hectic. The bigger one doesn't want to go to bed.

perjantai 24. lokakuuta 2014

vispilämies

Kaveri nousee koko ajan konttausasentoon ja heijaa. Huomaa myös lempilelu; muovinen vispilä.

torstai 23. lokakuuta 2014

kuivaa ja pehmeää


Meille muutti kesällä uusi palvelija, tuollainen very hi-tec kuivausrumpu. Voe tokkiinsa, kylläpä se on kerrassaan ihana laite; tekee niin pehmoista pyykkiä, on nopea ja syö pölytkin. Omaa kuivausrumpua meillä ei ole ennen ollutkaan, mutta ennen vanhaan vuokralla asuessa saimme sellaista käyttää. Kylläpä lasten velourvaatteetkin ovat kuin uusia, kun kuivurissa käyttää ja mikä ihaninta, ennen vaivannut vaatepölyongelma on poissa! Mutta onhan tuo kyllä niin fiinin näköinen kun se seista pönöttää tuossa kahdeksan vuotta vanhan pyykkikoneen vieressä. Se on vähän kuin laittaisi minut ja jonkun Kim Kardashianin vierekkäin. Toinen on viimeisen päälle laitettu huomionherättäjä ja toinen sellainen arkinen, joka hoitaa kyllä homman, muttei hohda sen enemmin. Tuon kuivurin äänimaailmakin on ihan toisista sfääreistä (ollapa LG:n äänisuunnittelija), kun taas olen kutsunut tuota arkisen pyykkikoneen piipittelyä lähinnä hätävarjelun liioitteluksi. Niin, mitä sitten siihen minun piipittämiseen tulee...

We have a new servant, a dryer. It's very handy & hi-tec and it's making our old washing machine look very plain next to it. And yes, there's really nothing interesting about this. Haha. But it makes life a bit easier.

kylmästä lämpimään


Kunnollinen eteinen tuo edelleen suurta iloa, sillä vanhassa kodissa kyseinen tila oli hyvin pieni. Uudessa kodissa on asuttu jo seitsemän kuukautta ja enää ei sentään puhuta uudesta ja vanhasta kodista, sillä mitäpä meillä olisi enää entiseen asiaa, taksikuski-Raimon kotiin. On vain yksi koti.

Niin, siitä eteisestä. Eteistaide loistaa edelleen poissaolollaan ja valkoinen seinä kaipaa jotain. Kirjakaapin päällä oli kevään ja kesän ajan orkidea, joka toi tilaan eloa, mutta nyt en siihen lähtisi enää orkideaa ostamaan, sillä sehän paleltuu ovea avattaessa. Muutama villi ajatus on muhinut päässäni jo jonkin aikaa ja pian voisi siirtyä toteutuksen puolelle. Sillä välin taiteen virkaa paikkaa kahdeksan vuoden takainen juliste ensimmäisestä työhuoneestani. Vuoden tai parin ajan tuli sellainenkin luksus koettua, kunnes kaikki laitettiin avokonttoriin. Ja avokonttorissa on pysytty sen jälkeen.

PS: Sovitin myös viimeisintä langoitusprojektiani seinälle. Pululla on hyvin pitkä johto ja olen näpertänyt sen parissa monta tuntia. Vaan yhden asian opin tästäkin projektista: lankavyyhti kuuluu keriä palloksi ennen aloittamista. Ensimmäinen punajohtoinen lamppu meni vielä, mutta kun vyyhti oli kulunut noin puoleen väliin, alkoivat ongelmat. Ja ei, minulle ei ole opetettu tätä asiaa koulussa; olen aina vaan alkanut tekemään.

I'm still in love with our entrance "hall" as we didn't really have one in our old home. We've been living here for seven months now and the entrance is still lacking the arty touches. I have a few ideas and I'm really thinking of doing something about it soon. That Artek poster is located there in the meantime. It's from my first (and only) private office when I was working for Nokia. For a year or two I had the luxury of having a room of my own. That's rare nowadays as open office is the thing.

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

kyselyikä on koko ikä


Okolla on valtava tiedonhalu. Kysymyksiä satelee koko ajan, osa hyviä ja osa, noh, vähän erikoisempia. Niiden erikoisten kysymysten kohdalla päässä soi aina Jari Sinkkosen kommentti lasten aivojen kehitykseen liittyen; lasten kuuluukin olla vähän hupsuja, sillä heidän aivonsa eivät ole valmiita. Hyvä niin ja tiedonjanohan on loistava asia. Ja jos Okko on tiedonhaluinen, taitaa pikkuveli olla verenhimoinen kaikkien kahden naskalinsa voimalla. Kohteena tietenkin se ilmiselvin asia, äidin rinta.

Okon uudelleen alkanut päiväkotiura on tuonut mukanaan yhden lasten kehitykseen vääjäämättä kuuluvan asian, vessahuumorin. Kuinkahan kauan niille jutuille jaksetaan nauraa! Tuumasin Okolle tässä päivänä eräänä, että hän voisi toistella juttunsa tarpeeksi monta kertaa putkeen, ettei niitä tarvitsisi sitten enää sanoa, mutta vielä ei olla päästy maaliin. Muuten jutut ovat mainion oivaltavia, kuten ennenkin: on esimerkiksi loogista, että sääri on jalkavarsi ja shorsit ovat itse asiassa t-housut.

yhtenä aamuna

Johonkin se raja on vedettävä / One has to draw the line somewhere