keskiviikko 22. lokakuuta 2014

kyselyikä on koko ikä


Okolla on valtava tiedonhalu. Kysymyksiä satelee koko ajan, osa hyviä ja osa, noh, vähän erikoisempia. Niiden erikoisten kysymysten kohdalla päässä soi aina Jari Sinkkosen kommentti lasten aivojen kehitykseen liittyen; lasten kuuluukin olla vähän hupsuja, sillä heidän aivonsa eivät ole valmiita. Hyvä niin ja tiedonjanohan on loistava asia. Ja jos Okko on tiedonhaluinen, taitaa pikkuveli olla verenhimoinen kaikkien kahden naskalinsa voimalla. Kohteena tietenkin se ilmiselvin asia, äidin rinta.

Okon uudelleen alkanut päiväkotiura on tuonut mukanaan yhden lasten kehitykseen vääjäämättä kuuluvan asian, vessahuumorin. Kuinkahan kauan niille jutuille jaksetaan nauraa! Tuumasin Okolle tässä päivänä eräänä, että hän voisi toistella juttunsa tarpeeksi monta kertaa putkeen, ettei niitä tarvitsisi sitten enää sanoa, mutta vielä ei olla päästy maaliin. Muuten jutut ovat mainion oivaltavia, kuten ennenkin: on esimerkiksi loogista, että sääri on jalkavarsi ja shorsit ovat itse asiassa t-housut.

yhtenä aamuna

Johonkin se raja on vedettävä / One has to draw the line somewhere

tiistai 14. lokakuuta 2014

back in business


Otso täytti viikko sitten puoli vuotta ja sai juhlan kunniaksi korvatulehduksen kaikkine tykötarpeineen. Kaksi hammastakin tuli työstettyä siinä samassa ja kaveri jo liikkuukin sen verran, että pyörii ja pakittelee onnistuneesti. Okkokin oli kipeänä siinä samalla, kuten itsekin, joten neljän seinän sisällä on oltu ihan riittävästi. Jopa odotettu ristiäis- ja mummilareissu piti jättää väliin. Tänään taas koitti odotettu arki ja Okko pääsi päiväkotiin kavereiden kanssa leikkimään. Kyllä se siitä.

The boys have been sick, especially Otso, who turned six months last week. He got his first ear infection and his first teeth - two of them! Luckily Okko was able to go to the kindergarten today as he's been missing it.

torstai 9. lokakuuta 2014

lastenhuone


Poikien huone on edistynyt nyt taas sen verran, että Okon vanhat String-hyllyt on saatu seinälle vanhojen lastentarhakalusteiden yläpuolelle ja Otsolle on jo tilattu samanlainen sänky kuin Okollakin. Vanhat junahyllyt ovat myös menossa seinälle sänkyjen yhteyteen. Eihän Otsoliini huoneeseensa vielä muuta, eikä varsinkaan isojen sänkyyn, mutta halusimme huoneen valmiiksi ja sänkyä voi hyödyntää yövieraiden tullessa. Okon sänkyyn tilattiin samalla patjan jatkopala, sekä pidempi petari. Okon sänky on sittemmin konkurssiin menneen Sievä kalusteen Jatkopuu ja ehdin jo harmitella, ettei Otsolle saa samanlaista, mutta eipä hätää, Vepsäläinen myy sitä edelleen (tai taas), sillä mallille on saatu uusi valmistaja.

Huone sai maton parisen viikkoa sitten, kun keksin kokeilla sinne olohuoneen mattoa. Tuo mummilan naapurin kutoma matto on laatutavaraa ja ollut meillä jo monta vuotta käytössä, mutta nyt syksyn tullen halusin kokeilla olohuoneeseen jotain talvisempaa. Aito matto on haaveissa, mutta toistaiseksi tyydymme vähemmän aitoon, sellaisee aidon näköiseen, joka löytyi varaston uumenista. Onneksi sitä ei oltu laitettu vielä kiertoon, vaikka kovasti meinasin silloin muuton yhteydessä. Pojat saivat myös yöpöytäni, sillä Otson sänky on tällä hetkellä minun puolellani sänkyä, eikä yöpöytä mahdu siihen. Toisaalta, aika turha muuten koko pinnasänky - tämäkin vauva nukkuu kainalossa.

Johtojen langoitus on edelleen käynnissä. Poikien huoneessa on kaksi langoitettua valaisinta ja nyt työn alla on Okon vanha pululamppu, jota pikkuinen runteli vauvana niin innokkaasti, että se piti poistaa pinnasängyn yhteydestä. Ehkäpä pulu kokee täällä uuden tulemisen, on ainakin enemmän seiniä löytää sille hyvä paikka.

The boys' room is getting ready soon. The boys got the so called master bedroom as they're needing the space more than us. Otso will be getting a similar bed as Okko has, even though he'll not be sleeping in it yet. The "new" rug is from our living room and the night stand is actually mine.

kaalinpäitä kauppaamaan

Laatukamaa. Herkullinen miedompi suippo punakaali Mangs Gårdin lähiruokamarkkinoilta.

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

ruokaa

Ja taas sieltä ruoasta löytyi jotain vihreitä paloja.
Olen erityisen ilahtunut, että Okon lempiruoka on kesäkurpitsakeitto, vaikka muuten vihreisiin saatetaan suhtautua epäluuloisesti. Päiväkodissahan Okko syö ja maistelee kaikenlaista, mutta kotona nyrpistellään helpommin, kun ruoka on myrkytetty jollain epäilyttävällä, kuten sen samaisen kesäkurpitsan purtavilla paloilla. Kesäkurpitsa nyt vaan sattuu olemaan yksi tämän hetken lempiraaka-aineista ja olen (kyllä, minä, ei tuo parempi puoliskoni, joka on meillä se kätevä kokkaaja) kehitellyt pari uutta helppoa reseptiä siitä. Toinen on pasta, johon paistellaan purjoa ja kesäkurpitsaa. Kasvikset maustetaan suolalla, pippurilla ja valkosipulijauheella (löysin meidän kaapista grillimarinaadikauden jälkeen ja ihastuin). Lopuksi lisätään hieman ruokakermaa tai creme fraichea. Valio lähetti minulle kesällä tuotenäytteitä, joiden mukana oli sipulilla maustettua creme fraichea ja sitä kyllä lisää mielellään, jos nyt sattuisi kaapissa olemaan. Kastike yhdistetään spaghetin kanssa. Meillä nuo spaghetit sekoitetaan aina italialaiseen tapaan kastikkeeseen.

Toinen uusista "keksinnöistäni", josta halusin alunperin kertoakin, on uunimunakas. Täyte paistellaan samaan tapaan kuin spaghetinkin yhteydessä, sillä muuten purjo ja kesäkurpitsa saattaa jäädä kovaksi. Tämähän on siitä hauska ruokalaji, että siihen voi upottaa vaikka mitä ja aineita löytyy yleensä aina. Kun täyte on pehmentynyt, sekoitellaan täyte munakasmassaan ja laitetaan uuniin 225°C kunnes massa on hyytynyt. Maistuu nelivuotiaallekin, kunhan kesäkurpitsa on vaan silputtu tarpeeksi pieniksi paloiksi.

Uunimunakas kolmelle

6 munaa
6 ruokalusikallista maitoa
suolaa
pippuria

puolikas kesäkurpitsa
pätkä purjoa
kinkkusuikaletta
juustoraastetta
valkosipulia
suolaa
mustapippuria

One of my favorite ingredients is zucchini. Okko loves zucchini soup but is very suspicious about other things green. So when the green stuff is in pieces, it has to be finely chopped in order to get him to eat it. Funny thing is that at the kindergarten he eats everything. Well, anyway, I have made up a couple of new zucchini recipes; one for spaghetti and another for oven omelet. The Finnish zucchini season is however over, so we have to settle for the Spanish stuff. And going towards winter the taste will not be as good anymore.

torstai 2. lokakuuta 2014

lokakuu

Kylmät aamut, lämpimät päivät / Cold mornings, warm days

lauantai 20. syyskuuta 2014

ulkona syömässä

Tänään käytiin metsäretkellä.
Makkara maistui meren äärellä. Alueella on useita grillauspaikkoja kaikkien käyttöön.
Otso viihtyi hyvin rintarepussa ja Okko jaksoi kävellä metsässä kilometritolkulla.
Lopuksi katsastettiin isimiehen uuden harrastuskerhon tilat.

tiistai 16. syyskuuta 2014

karhunen

Otsolla on ikää jo reilut 5kk.

torstai 11. syyskuuta 2014

suut makiaks, sanoi kettu

tänä aamuna


Tänä aamuna oli sumuisaa, kun lähdimme Okon päiväkodin suuntaan. Okko aloitti päiväkodissa syyskuun alussa ja käy siellä kolmena päivänä viikossa. Tottahan se tuntuu hieman hassulle viedä toista päiväkotiin, kun on itse vauvan kanssa kotona, mutta tuollainen aktiivinen ja sosiaalinen nelivuotias kaipaa paljon kavereita ja toimintaa. Okko itse asiassa oikein pyysi päästä taas päiväkotiin, kun viihtyi vanhassakin päiväkodissa niin hyvin ja sitä oli heti muuton jälkeen ikäväkin. Kerho olisi myös ollut vaihtoehto päiväkodille, mutta halusin Okonkin ihmissuhteisiin jatkuvuutta ja koska olen työssäkäyvä äiti, olisi kerho ollut vain yhden vuoden ratkaisu ja sitten ryhmä olisi taas vaihtunut. Okko on ollut ihan innoissaan.

It was foggy this morning as we headed to Okko's kindergarten. He goes there three days a week. He was actually the one asking after that and as he's a very social and active little boy, it was a good idea. He just loves it.

yhtenä iltana