torstai 30. syyskuuta 2010

Torstain touhuja

Mujin A4 kehys ja Okon ristiäiskutsun kuva
Ovikyltti menee Okon oveen
Okko, tuo maailman suloisin olento, on ollut tänäänkin hauskalla päällä. Touhua on riittänyt, mutta onneksi välillä on nukuttukin. Tai Okko nukkui, kun äiti lykki kärryjä tunnin lenkillä ja sen päälle kaupassa. Mikäpä oli lykkiessä, kun aurinko paistoi.

Okko otti eilen ensimmäistä kertaa jalan suuhunsa. Se on hassun näköistä ja tapahtuu yleensä hoitoalustalla - yritä siinä nyt sitten vaihtaa vaippaa. Sen lisäksi Okolla on ollut jo muutaman viikon ajan kova tarve kammeta itsensä sylistä tai sitteristä eteenpäin - Okko tulisi pää edellä, ellei sitä estäisi. Yleensä sitä kampeamista tapahtuu juuri ruokailun aikana, mikä vaikeuttaa tietysti syöttämistä. Sotku on sen mukaista.

Tänään Okko kokeili ensimmäistä kertaa, miltä tuntuu vetää pöytäliinaa kuppeineen. Hyvin onnistui - onneksi kupit pysyivät vielä pöydän puolella, mutta kovasti liinasta sai pitää kiinni, ettei se mennyt Okon vetämänä lattialle. Hassukka tuo meidän pikku-ukkeli.

Eilisiä hankintoja



Eilisellä kaupunkireissulla tarttui mukaan muutamia bodeja ja yöpuku seuraavassa kokoluokassa; Lindexillä oli hyviä tarjouksia ja niin houkuttelevia vaatteita, että ostin jo vähän varastoon talven varalle. Äkkiä noihinkin päästään käsiksi.

Hankin reissulla myös tuon kaulurin, joka kotona osoittautuikin aika tiukaksi, enkä sitä tohtinut alkaa vetämään Okon pään yli. Ajattelin muokata sitä niin, että leikkaan sen tuosta takasaumasta ja laitan sinne nepparit tai tarranauhan.

Nuo ihanat pupu-lapaset ovat KUI Designin tuotantoa - ne Okko sai Habitaressa käydessä.

Nakun tehtaalta



Okko sai jokunen viikko sitten peiton Nakun tehtaalta, kun Naku ja Bambo olivat meillä vierailulla. Kovin oli sopivat värit ja aiheet osuneetkin juuri Okon peittoon! Mutta yksi huono puoli tuossa peitossa on - me nimittäin emme raaski käyttää sitä! Neuvolan perhekerhossa käydessämmekin otamme mukaan Ikean peiton, jonka päällä Okko voi kölliä - eihän noin hienoa nyt voisi neuvolan lattialle levittää; peittohan voisi likaantua jo pelkistä pukluistakin! Näin ollen peitto päätyy Okon sänkyyn päiväpeitoksi.

Lukemista


Okko sai eilen hienon katselukirjan ja Brion kilpa-auton lahjaksi kaveriltamme B:ltä. Kirja pääsikin heti Okon käsittelyyn ja äiti&isi taasen ihailivat auton muotoja. Pian Okkokin osaa leikkiä autolla - sen aikaa se voi koristaa vaikka senkin päällystä.

keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Retkellä


Okko ja äiti hipsuttelivat tänään Helsinkiin, ihan vain huvittelumielessä kaveria katsomaan. Kamumme B. tuli meitä vastaan rautatieasemalle ja pörräsimme sitten jonkin aikaa keskustan alueella. Hieman on jo hankalaa tuo sisään-ulos -meininki, kun Okolla on kuitenkin jo se äitiyspakkauksen haalari käytössä ja lämpötilan muuttuessa on vaatetustakin lisättävä tai vähennettävä. Se johti vääjäämättä siihen, ettei Okko saanut nukkua rauhassa kun äiti oli jatkuvasti käpälöimässä.

Noh, jokatapauksessa meillä oli mukavaa, mutta kovin pitkää reissua emme olisi jaksaneet. Kävimme pyörähtämässä muutamassa kaupassa ja syömässä vähän salaattia, jonka jälkeen lähdimme taas junalla kotiin. Okko sai pientä uutta lastenvaateosastolta ja kaiken lisäksi ihanan lahjan B:ltä.

tiistai 28. syyskuuta 2010

Mahtavaa

Soitin firman palkkatoimistoon ja sain kuulla varovasti toivomani asian: äitiysloma kerryttää vuosilomaa! Jee! (Ja noloa, etten ollut asiasta varma. Vaikka eipä ollut puhelimeen vastannut tyyppikään ja hän kävi varmistamassa asian kollegaltaan.)

Uskaltaisiko


Hääpukuni roikkuu tällä hetkellä makkarin kaapinovessa - tosin omassa pukupussissaan. Esittelin sitä eilen kaverilleni ja se jäi härnäämään minua. Mietin, uskaltaisinko kokeilla sitä päälleni. Mitäs, jos se jää jumiin? Heh.

Raskauskiloja on kyllä tippunut, mutta en tiedä, kuinka paljon. Niitä ei onneksi tullut mitään mahdotonta määrää, noin 13 kiloa, mutta en ole laihduttanut aktiivisesti. En edes omista vaakaa, sillä en usko painon jokapäiväiseen tarkkailuun; olen käynyt vaa'alla Okkoa neuvolassa käyttäessäni. Lisäksi vaatteista huomaa, että paino on kyllä tippunut; mahdun vanhoihin vaatteisiini. Olemme käyneet Okon kanssa tunnin vauhdikkailla vaunulenkeillä harva se päivä, mutta jotain kiinteyttävää pitäisi myös tehdä. Kaveri on pyytänyt mukaansa zumbaan - kai sitä pitäisi.

Kameramies-man

Tuo valaisin olisi oiva kuvauskohde

maanantai 27. syyskuuta 2010

Kielimiehiä

Äiskä myy


Hankimme Brion hoitotason sängyn päälle ja hylkäsimme sen jo ennen kuin Okko oli syntynyt; hoitopiste oli kuitenkin sitten niin paljon parempi perustaa pyykkikoneen päälle. Nyt tämä käyttämätön taso menee myyntiin. Jos joku on kiinnostunut, ottakaa yhteyttä. Laitan sen pian huutonettiin.

Edit: Myyty!

Uusia juttuja

Isi toimii Okon jumppakaverina
Okko on alkanut näyttämään kieltänsä. Kieli tuli mukaan kuvioihin noin viikko sitten ja sitä näytetäänkin silloin, kun ollaan iloisella päällä. Iloisella päällä ollaan onneksi tosi usein - itse asiassa melkein koko ajan, kunhan vain ei ole nälkä tai väsy.

Ruoasta ja nukkumisesta puheen ollen; sosetta uppoaa entistä hienommin ja yöt sujuvat vaan paremmin ja paremmin. Okkohan on nukkunut läpi yön jo monta viikkoa ja nyt aamut ovat venyneet jo tosi pitkälle. Okko makoilee tyytyväisenä sängyssä äidin vierellä, vaikka olisikin jo herännyt. Hän jumppailee tutti suussa hyvin tyytyväisenä ja antaa äidin vielä torkkua.

PS: Äitiyspakkauksen toppahaalari otettiin eilen käyttöön, kun menimme vaunulenkille. Nyt se on jo tarpeeseen. Okko nukkui siinä tyytyväisenä ja se on itse asiassa juuri sopiva tällä hetkellä.

Okon ja isin jutskat


Okko ja isi viettivät eilen laatuaikaa telkkarin edessä. Telkkarista tuli moottoripyöräilyä. Meno oli välillä niin jännää, että Okonkin piti järsiä käsiään.

lauantai 25. syyskuuta 2010

Myyntitykki

Okon Hippo tuli ryövätyksi; äiti tarvitsi vaihtorahaa. Kaikki rahat kyllä palautettiin.
Äiti oli tänään oikein myyntitykki, kun paikkakunnan urheiluareenalla oli kirppispäivä. Meillä oli kaverin kanssa yhteinen pöytä, joten pöydän hinnaksi jäi vain 10€/hlö. Ihan hyvä niin, sillä menin sitten kesällä lahjoittamaan lähes kaiken irtoavan paikallisen toimintakeskuksen hyväksi ja minulle jäi vain jotain vähän arvokkaampia juttuja, joita en silloin raaskinut antaa. Sain kannettua tämänpäiväiset tavarani kirppikselle kahdella kassilla.

Myynti kävi ihan hyvin ja lopuksi aloin jo lahjoittamaankin joitakin juttuja - sen lisäksi minulle lahjoitettiin. Päivän saldo oli hyvä mieli, sillä sijoitin tienaamani rahat samantien lähipöytien tuotteisiin. Noh, pääasia oli, että tavara meni halukkaille ja meillä oli kaverin kanssa mukavaa.

PS: Hieman epäillytti, kun pöytäämme alettiin puhdistamaan parhaista tuotteista jo ennen kuin kirppari oli auennut. Joidenkin asiakkaiden turhankin innokas suhtautuminen ja kova tinkaaminen jättivät sellaisen mielikuvan, että kyseessä olisi ollut trokareita. No, niitä varmaan on ihan jokaisella kirpparilla.

perjantai 24. syyskuuta 2010

Onnea Okko!

Okko-ihanainen on tänään tasan viiden kuukauden ikäinen! Paljon onnea pikku-ukko!

PS: Mää olen kyllästynyt omiin jorinoihini. Kirjoitan sitten kun on jotain asiaa.

keskiviikko 22. syyskuuta 2010

Puuhailua, puuhailua


Okkolassa on viime päivinä puuhailtu, ideoitu ja tavattu kavereita, joten kaikki nettijutut ovat jääneet pienemmälle huomiolle. Puuhalistalla on muun muassa kirppistavaran haaliminen kaapeista, erinäiset maalausprojektit ja muu sellainen semi-luova touhu.

Näin uusimmassa Avotakassa inspiroivan kuvan, jossa myymälätilassa oli kirjoitettu nimikyltin muovikirjaimilla mustalle seinälle. Siitä se ajatus sitten lähti; ajattelin tehdä taulun samalla idealla. Taulusta ajatus sitten karkasi kerrostalon alaovilla oleviin suuriin nimitauluihin - sellainen olisi ollut upea omassa eteisessä. Harmi vain, kun ne maksavat niin paljon, joten sellaista en hanki, ellei se löydy jostain käytettynä.

Isi oli ihana ja meni heti maanantaina rautakauppaan hakemaan noita kirjaimia. Rautakaupasta hän raportoi, että sieltä löytyy tuollaisia pienempiä ovikylttejä kohtuuhintaan. Niinpä Okko sai sitten oman ovikylttinsä.

lauantai 18. syyskuuta 2010

Viikonloppu


Tänä viikonloppuna ollaan kotona, kyläillään kummitädin luona, pidetään sadetta, saunotaan, suunnitellaan pieniä projekteja ja ihan vain nautitaan rennosta oleilusta.

perjantai 17. syyskuuta 2010

Junalla pääsee


Kokeilimme tänään Okon kanssa junalla matkustamista kun kävimme työpaikallani. Sehän sujui vallan mainiosti ja on kaiken lisäksi ilmaista! Koska päivä on ollut sateinen, täytyi vaunujen päälle vetää sadesuoja, mutta se ei menoa hidastanut.

Sose-show

Heja Sverige!
Hulinaa ja hilluntaa
Nam!
Plop. Osa tippuu jo suustakin
Isi, et saa karata!

Py-py-pyykkiä


Hei iskä, ja niin edespäin. Tällä kertaa yöpaita päällä syöttäminen oli tietoinen valinta, sillä olimme lähdössä äidin työpaikalle vierailemaan. Ei viitsitty niitä kyläilyvaatteita sotkea soosiin juuri ennen lähtöä.

torstai 16. syyskuuta 2010

Minä haluan eteenpäin!






Pyykkiä


Isi hei, taas me syötiin herkullista sosetta!

keskiviikko 15. syyskuuta 2010

Kuin kaksi marjaa, II

Etolan Elisabeth
Philippe Starckin Victoria Ghost Kartellin valikoimista
Etolan Crystal

Bouroulecin veljesten Vegetal Vitran valikoimista

Pyykkiä


Isi, me syötiin herkullista sosetta!

Yöasuja


Isi kävi ostamassa Okolle uusia yöpukuja, kun kaikista tuntui lahkeet jäävän lyhyiksi. Tämä hauskalla kuosilla oleva yöpuku on äidin ja isin suosikki. Nuo haalariyöpuvut ovat muuten sen verran lämpimiä, että Okko potkii aina peiton pois.

tiistai 14. syyskuuta 2010

Hyvin nukuttu

Okko on nukkunut jo viikon ajan koko yön ilman syöttöjä. Tänäänkin Okko heräsi tuttuun tapaan noin puoli seitsemältä ja aamumaidon saatuaan nukahti uudelleen. Yllätys oli melkoinen kun heräsimme pitkälle aamupäivän puolella. Noh, ihan joka aamu ei mene noin; esimerkiksi eilen Okko protestoi sängyssä ja nousimme seitsemän aikoihin leikkimään ja ensimmäiset päikkärit tulivatkin jo hyvin varhaisessa vaiheessa päivää.

Äiti on nähnyt hassuja unia viime aikoina. Esimerkiksi viime yönä sain unessa uuden niksi-idean, jonka kävinkin juuri laittamassa Niksi-Pirkkaan. Toissayönä olin vaatesuunnitteluprojektissa Lady Gagalle ja nolostelin, sillä olin tullut paikalle tuulipuvussa. Ajattelin kuitenkin, ettei se haittaa, sillä olen synnyttänyt "äskettäin". Heh.

maanantai 13. syyskuuta 2010

Sunnuntain savulohiherkku

Olisihan niitä tietysti voinut koristella sillä ruohosipulisilpulla
Teimme sunnuntain kunniaksi pientä juhlaherkkua; ruisnappeja savulohimoussella. Mousse on helppo ja nopea valmistaa.

300g savulohta
150-200g ranskankermaa
100g maustamatonta tuorejuustoa
ruukku ruohosipulia
rouhittua mustapippuria
sitruunamehua

ruisnappeja

Aineet sekoitetaan keskenään ja moussen annetaan maustua jääkaapissa tunnin tai parin verran. Mousse lusikoidaan Väinämöisen palttoonnappien päälle hieman ennen tarjoilua. Koristellaan ruohosipulisilpulla.

sunnuntai 12. syyskuuta 2010

Kilju-erkki

Aina mua kuvataan
Okko oppi kiljumisen tässä äskettäin, kuten jo kerroinkin. Kiljunta on tullut koko ajan kovaäänisemmäksi ja välillä tuntuu, että kuulosuojaimillekin saattaisi olla käyttöä. Heh, no eihän se haittaa, kun kiljunta on hyväntahtoista; Okko vain testaa ääntään. Eilen isi kuitenkin mittasi Okon kiljuntaa desibelimittarilla, ihan mielenkiinnosta. Kiljunta ylsi ajoittain 92:een desibeliin! Huh.

Rento viikonloppu

Kunhan chillailen
Tämä apina on hyvää
Äiti otti minusta epätarkan kuvan, mutta se on silti näytillä, koska olen niin söpö

Helppo herkku

Banaanit tummuvat pakastimessa entisestään
Keittiöjumalatar-Nigella opetti minulle oivan niksin: jos banaanit meinaavat pehmentyä ja mustua, ne kannattaa laittaa pakastimeen. Jäisistä banaaneista saa hyvää pirtelöä. Meillä pirtelöä on tehty seuraavalla ohjeella:

2 jäistä banaania
maustamatonta jogurttia hyvä loraus
maitoa vähän suurempi loraus
(sokeria)

Banaaneissa on sen verran makeutta, ettei sokeriakaan välttämättä tarvita. Kaiken lisäksi pirtelö maistuu aivan yhtä hyvältä, vaikka käyttäisi rasvattomia tuotteita. Jäätelöä ei pirtelöön kannata tuhlata, sillä kokemuksen mukaan sen maku ei erotu pirtelön seasta. Jäisiä banaaneja on helppo kuoria terävällä veitsellä.

PS: Nigella opetti minulle myös, miten keittiökelmua saa repäistyä siten, että se repeää suoraan. Kelmurulla nostetaan pystysuoraan ja vetäistään nopealla liikkeellä alaspäin. Toimii!

perjantai 10. syyskuuta 2010

Macaronit

Isi näpräsi juhlaherkkuja
Isi teki Macaron-leivoksia Okon ristiäisiin. Kirjoitin aiheesta jo paljon ennen ristiäisiä ja silloin uumoilin, että niiden tekeminen olisi erityisen vaikeaa ja että asiaa pitäisi harjoitella.

Itse leivosten tekeminen olikin helppoa; koko työ tehtiin yleiskoneella Pirkka-lehden ohjeen mukaan. Leivosten ulkonäköön vaikutti eniten se, minkä valmistajan mantelijauhetta käyttää. Ensimmäiseen erään käytettiin Pirkka-mantelijauhetta, jossa mukana ollut kuoriaines värjäsi massaa ruskean suuntaan ja haluttu vihreä väri ei tullut kauniisti esille. Täysin valkoisella jauheella tehtynä leivoksista tuli noin täydellisiä. Leivosten väliin käytimme Lime curdia ja niiden värjäämiseen käytettiin nestemäistä karamelliväriä, sillä jauhemaista ei löytynyt lähikaupasta. Nestemäinen väri näytti toimivan aivan yhtä hyvin.

Ja taas on viikonloppu


Päivät vain surahtavat, hurahtavat ohi kuin mummo Vespan puikoissa. Niin se menee, kun puuhailee pikkuisen kanssa. Nyt on taas viikonloppu! Tänä viikonloppuna ei tehdä yhtikäs mitään - tai no hieman siivoillaan ja ulkoillaan, mutta ei muuta.

Hyvää viikonloppua kaikille!

PS: Kuva ei tälläkään kertaa liity tekstiin, ainakaan kovin hyvin. Heh. Nuo Polaroidit ovat vaan niin hauskoja. Kuvien taso onkin ollut tässä viime postauksien aikana heikkoa jopa minun tasolle. Pitääpä lähteäkin samantien kuvailemaan jotain, että olisi edes joskus jotain järkevää.

torstai 9. syyskuuta 2010

Pahaa

Maistoin Okon Jekovit-vitamiinitippoja tänään ihan mielenkinnosta, sillä olen kuullut kyseisen tavaran olevan aika pahaa. Yäh, voin kertoa, että se on enemmän kuin pahaa; kieli puutui ja häivähdys Jekovitiä maistuu edelleen suussa, vaikka maistoin sitä monta tuntia ja kahvikuppia sitten. Kaikkea sitä pitää lapselleen antaa - siis onhan vitamiinit hyvästä, mutta eikö tuolle maulle ole voitu tehdä mitään?

keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Uusia taitoja


Okko on oppinut taas kovasti uusia taitoja. Kylvyssä käydessä kylvettäjän on tätä nykyä parasta riisua ainakin housut ja sukat, sillä Okko on oppinut läiskyttämään ihan kunnolla; äskenkin kylppäri oli märkä kaapinovia myöten. Okko on myös oppinut ottamaan tutin suusta ja laittamaan sen takaisin. Niin, tutti siis kelpaa nykyään paljon paremmin kuin ennen.

Meno Okon kanssa on nykyisin jo paljon vauhdikkaampaa, vaikka ihan liikkeelle asti ei vielä olla lähdetty. Okko kääntyilee jatkuvasti vatsalleen leikkimatolla ollessaan ja on jo terhakkaasti käsiensä varassa. Jossain välissä täytyy pelastajan kuitenkin tulla paikalle, kun Okolla meinaa mennä hermo masullaan makoiluun ja eteenpäin yrittämiseen - takaisin kun ei vielä olla opittu kääntymään.

Hepokatti pihalla poikittain


Pihalla tallusteli isokokoinen, kummallinen otus. Mies tunnisti sen hepokatiksi. Siitä tulikin mieleen laulu, jota piti sitten laulaa Okollekin.

tiistai 7. syyskuuta 2010

Tiistaita


Perjantain vieraiden Brio-tuliaispaketissa oli piilotettu viesti. Heh, aika hauska ja niin totta! Ihanalla tavalla totta.

Okko on alkanut harjoittamaan oppimaansa kiljuntaa ihan toden teolla. Välillä kiljuntaa tulee jopa kesken ruokailun - olisiko sitten niin hyvää sosetta, että pitää kommentoida kesken kaiken. Olen nyt myös parina aamuna herännyt kyseiseen ääntelyyn, mikä minun mielestäni on aika hauskaa, mutta naapurit saattavat olla eri mieltä.

PS: Minusta on kehkeytynyt Brio-fani. Miten ne svedulaiset tekevätkin niin kivoja juttuja! Lastentarvikkeiden ja lelujen suhteen täällä meillä kyllä jäädään kakkoseksi Ruotsille - tai ainakin tuntuu siltä, että laadukkaita ruotsalaisia lastentarvikemerkkejä piisaa.

sunnuntai 5. syyskuuta 2010

Kiljuntaa ja muuta kivaa



Okko on oppinut taas uusia juttuja: nyt touhuihin on tullut mukaan kiljunta ja Okko osaa myös ottaa omista jaloistaan kiinni. Yritin ottaa kuvankin asiasta vaipanvaihtohommien lomassa, mutta Okon mielestä sormien järsiminen oli kivempaa tällä kertaa - paitsi silloin tietysti pidettiin jaloista kiinni, kun äiti yritti asentaa vaippaa.