perjantai 29. huhtikuuta 2011

Matto mielessäin




Taas vilkkuu silmissä. Olen tullut siihen tulokseen, että voisimme teettää olohuoneeseen uuden maton, sillä sopivia ei ole ollut näköpiirissä. Olkkariin tarvittaisiin melko pieni matto ja juuri sen pienuus tuntuu olevan ongelma; koossa 140x200 ei ole löytynyt mieluisia. Himoitsisin musta-valkoraidallista, mutta mietin, miten ne valkoiset osat pysyvät valkoisina, kun kyseessä on paikka, jossa leikitään paljon. Lisäksi, päästääköhän vanhanajan matonkuteista kudottu matto väriä - siis leviääköhän musta helposti valkoiseen pestessä?

torstai 28. huhtikuuta 2011

Torstain touhuja

Okko mietiskelee syntyjä syviä.
Puraisenpa tuosta äidin polvesta.
Nyt laitetaan vähän lisää volyymiä. Ipanapa on ihan paras!

Sheikkaa, sheikkaa beibe

Kato äiti, mä meen koneeseen. Ja kuvakin on ihan heilahtanut. Vessan varamatto ei ole hieno, mutta se musta oli pesussa.

tiistai 26. huhtikuuta 2011

Pehmokaveri


Okko on alkanut kantamaan mukanaan samaa lelua. Lelu on vauva-aikaisesta lelukaaresta poimittu papukaija. Hassua kun Okon täytyy konttailla sen kanssa joka paikkaan, vaikka se hankaloittaisi menoakin. Tänään löysin sen sattumalta vaipparoskiksesta; Okolla on tapana nojailla vessan roskikseen ja oli sitten vahingossa pudottanut lelunsa sinne.

Okko alkoi käyttämään kenkiä vasta viikonlopun aikana. Tähän mennessä meillä on ollut pehmoiset töppöset käytössä, mutta kun siirryimme jo hiekkahommiin ja Okko muutenkin mallailee kävelynopettelua, otimme yhdet kaapista entuudestaan löytyneet, naapurin lapsilta saadut, kengät käyttöön. Tänään kävimme myös hankkimassa Feelmaxin pehmytpohjakengät, joilla kävelemään opettelu sujuu ehkä luonnollisemmin. Kengät ovat myös hyvännäköiset, joten niillä passaa tepastella kesä.

Eilisiä tunnelmia II

Lahjamopo meni telakalle.

Eilisiä tunnelmia




Eilen meillä kävi kummitäti miehineen Okon syntymäpäivää juhlistamassa.

Hyväntuulinen







Me palattiin Okon kanssa normaaliin arkeen: aamulla leikkimistä, kahvinkeittoa ja kuvaussessio, vähän myöhemmin päivällä seuraa ulkoilua. Ensi viikolla arki muuttuu radikaalisti: isi jää Okon kanssa kotiin ja äiti lähtee töihin. Mitenkähän äiti pärjää kokonaisen työpäivän ilman Okkoa?!

maanantai 25. huhtikuuta 2011

Aurinkoa ja sokerisia herkkuja

Okon saama upea kortti. Taustalla ilmapalloja - pitihän niitä muutama olla juhlissa.
Innostus puhekupliin jatkui juhlapöydässä. Isi otti vielä nämäkin kuvat.
Tänään meillä kävi lisää synttärivieraita. Eilen varsinaisena juhlapäivänä olimme ihan keskenämme ja nautimme aurinkoisesta säästä ensin pyörälenkillä ja sitten vielä toisella lenkillä vaunujen kanssa. Okkoa nukutti molemmilla lenkeillä. Okko onkin kaiken juhlatohinan jälkeen ollut hieman väsynyt ja tänään vieraiden lähdettyä tulikin kahden ja puolen tunnin päikkärit - sellaisia Okko ei yleensä vetele.

Juhlakoristeet ovat vielä paikoillaan, mutta taidan ne poistaa tänään. Ensi viikonloppuna saamme vieraksi isin vanhemmat ja juhlimme isin synttäreiden lisäksi vielä Okon synttäreitä ja Vappua. Siihen asti viirejä ei taideta kuitenkaan viitsiä roikottaa.

Juustokakun rippeet syötiin tänään aamukahvilla ja tämänpäiväisille synttärivieraille tein suklaaherkkua annosvuokiin. Pienoinen sokerihumala on ollut päällä lauantaista saakka ja ihan hyvä, että isin synttäreihin on vielä muutama päivä aikaa -  se on nimittäin sitten uuden kakun paikka. Totesinkin tänään, että kakkujen määrä on vuositasolla suorastaan räjähtänyt käsiin: ennen niitä tehtiin kaksi vuodessa, kun perinteenä on ollut valmistaa synttärikakut toisillemme. Nyt kakkuja on jo viisi vuodessa: Okon synttärit, isin synttärit, äitienpäivä, äidin synttärit ja isäinpäivä.

PS: Siirryimme eilen juhlan kunniaksi käyttämään oikeita lusikoita. Okko on syönyt tähän mennessä muovilusikalla, mutta niille ei ole sinänsä ollut tilausta enää aikoihin. Kiva siirtyä rosteriin - Okolla onkin liuta lahjaksi saatuja Muumi-lusikoita.

sunnuntai 24. huhtikuuta 2011

Vuoden ikäinen

Isi otti tämän kuvan.
Paljon onnea pikkuinen! Tänään on juhlapäivä, kun Okko täyttää vuoden!

Okon kemut










Isi toimi eilen virallisena valokuvaajana.
Okon synttäreitä juhlistettiin eilen 16:n vieraan voimin. Juhlat olivat ihanat ja onnistuneet. Kiitos kaikille mukanaolijoille!

Okko sai paljon kivoja lahjoja, joihin tutustuimme illalla; juhlien aikana kun emme ehtineet ollenkaan avaamaan paketteja. Lapsivieraatkin saivat pienen kesäntoivotuksen mukaansa lähtiessään: niin sanottu ongintavoitto sisälsi saippuakuplapullon. Onginta olisi ollut hauska järjestää, mutta suurin osa vieraista oli vielä sen verran nuorta väkeä, ettei onginnan päälle olisi vielä ymmärretty. Katsotaan sitä sitten parin vuoden päästä.

Tänään juhlimme Okon varsinaista syntymäpäivää ihan kotijoukoin. Lähdemme pyörälenkille ja syömme eilisiä rippeitä. Mitoitimme tarjoilut hieman yli, joten herkkuja riittää vielä joksikin aikaa.

PS: Jos jotain olisin tehnyt toisin, niin se on tuon liinan silittäminen. Hih, se jäi kaikessa kiireessä.

torstai 21. huhtikuuta 2011

Paperisilppuri

Isi otti tämän kuvan.
Olen Okko ja toivon synttärilahjaksi talouspaperia.

Meidän perheessä ei erillistä paperisilppuria tarvita, vaikka sellainenkin löytyy kaapin perukoilta. Myös kaikenlaiset säätöhommat sujuvat nykyisin Okon toimesta: tänään Okko on sammuttanut pyykkikoneen neljä kertaa ja lisännyt pyykkiohjelmaan aikaa kahdesti. Pyykkihommien lisäksi Okko osaa kuvia säädettäessä konvertoida kuvan mustavalkoiseksi ihan pelkillä pikanäppäimillä ja yhtenä iltana Idolsia katsottaessa Okko katsoi parhaaksi laittaa vahvistimeen päälle music enhancer -toiminnon. No tietty kun oikein musaohjelmaa katsottiin. Fiksu lapsi.

Vuosi sitten


Noin upea vatsa minulla oli vuosi sitten. Kuva on otettu to 22.4. rv 39+4. Parin päivän päästä Okko oli jo maailmassa. Tuossa vaiheessa olin vielä asennoitunut siihen, että raskaus menee yliajalle. Perjantaina minulla sattui melko kovasti reisiin, mutta pidin kipuja tavallisina raskauteen kuuluvina kipuina - ne olivatkin supistuksia. Lauantaina 24.4. klo 5.30 lapsivesi meni pitkin makkarin parkettia ja klo 17.48 oma pikku tuhisija oli äidin sylissä. Se oli ihana päivä, ihan jokainen hetki oli mahtavaa, vaikka lasta tietysti piti hieman työstääkin. Ja nyt Okko täyttää jo vuoden! Miten tämä vuosi hujahti niin nopeasti?!

keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

Ikeniä kutittaa taas


Okolle taitaa olla tulossa lisää hampaita - sen verran tarmokkaasti hän etsii taas kaikkea mahdollista jyrsittävää. Okolla on tällä hetkellä kahdeksan hammasta ja niitä kokeillaan edelleen kaikkialle - myös vanhempiin. Siinä sitä onkin opettamista lapselle - siis että pureminen on ehdottomasti kiellettyä. Okkoa nimittäin näyttää naurattavan kun purennan kohde älähtää kivusta. Huh.

PS: Meillä nukutaan nykyisin enemmän päiväunia. Okko on jo jonkin aikaa nukkunut yönsä hienosti omassa huoneessaan ja heräilee noin klo 6.30. Koska yöunet ovat nykyisin vähän lyhyempiä kuin aiemmin (ei ne lyhyitä silti ole; Okko menee nukkumaan noin klo 21), nukkuu Okko päivällä hieman aiempaa enemmän.

Kätevän emännän paluu

Kätevä emäntä teki comebackin ja päätti sittenkin kokeilla taikinan työstämistä. Ei tullut pupusia, tuli Venuksen nännejä. Maku on kuitenkin sama ja aikaa meni vain hetken verran. Kuvassa ne rumimmat yksilöt näyttävät olevan tuossa purkin etuosassa - osasta tuli jopa ihan nättejä.

Ei mennyt niin kuin siinä yhdessä ohjelmassa

Kuva arkistoista. Teksti sopii näihin synttärivalmisteluihin.
Mahtavaa, Okon blogilla on jo 51 rekisteröitynyttä lukijaa ja laskurista päätellen paljon muitakin lukijoita! Kiitos kovasti kun olette jaksaneet lukea näitä minun hölinöitäni!

Kuulkaa, minä ajattelin tehdä sellaisia söpösiä pikkuleipiä Okon synttäreille. Meiltä löytyy kaikenlaisia piparimuotteja ja päädyin pupun malliseen, johon olisin yhdistänyt pienen sydämen. Siis vaalea pupu, jonka vatsan päällä on suklainen, samasta taikista tehty pieni sydän. Noh, ei mennyt niin kuin siinä suomenruotsalaisessa ohjelmassa: tein kuten äitini neuvoi; paistoin koekakkaran heti taikinan tehtyäni. Ei levinnyt mihinkään, mutta taikina oli kyllä vaikeasti käsiteltävää. Ajattelin, että kyllä se siitä kun se lepää jääkaapissa. No, yritin äsken alkaa leipomaan niitä jäniksiä kun Okko meni jo pienille päikkäreille. Voinpahan kertoa, että ei ihan onnistunut se kaulitseminen - taikina oli ihan älyttömän pehmeää. Siksi se koekakkara varmaan maistuikin niin hyvälle eilen. Päädyin sitten siihen, että tekaisen uuden taikinan ja teen illalla pursotettavia pikkuleipiä. Vaikka olisi ne eläimelliset keksit olleet kivoja.

tiistai 19. huhtikuuta 2011

Hiekanpurija

Isi otti tämän kuvan.
Okko pääsi tänään ensimmäistä kertaa hiekkalaatikolle. Touhu hieman ihmetytti, joten äiti hoiteli lapioimisen. Lopuksi Okko sai hieman mönkiä vapaasti hiekkalaatikossa, jonka seurauksena hiekkaa meni suuhunkin - siis Okon, ei äidin. No oli äidilläkin mullan maku suussa jo ennen ulkoilua. Syksyllä parvekkeelle nolosti unohtuneet kasvit nimittäin alkoivat häiritsemään sen verran, että aloin hoitamaan niitä pois ja kuivahtanut multa pöllysi melko ikävästi kun ammensin ruukuista roskasäkkiin.

PS: Kuten kuvasta näkyy, tämä mamma on melkoinen tyylitaituri, elikkäs cool mama.

Edelleen blondi

Kirjoitin tässä taannoin blondismeistani ja voin edelleen todeta, ettei se tukanväri ole tähän ikään mennessä muuttunut - mitä nyt vähän tummui raskauden jälkeen. Vai mitä sanotte näistä:

Luulin lapsena ihan oikeasti, että autolautta on alus, joka kulkee maalla ja merellä. Syynä tähän oli paikallislehden risteilyilmoitukset, joissa piirroslaivassa oli pyörät alla. Korostan kuitenkin, että olin lapsi, enkä ollut vielä käynyt laivalla.

Minulla oli melko uusi työkone ennen kuin jäin äitiyslomalle. Taivastelin aina sen laturin muuntajan painavuutta ja esittelin sitä muillekin. Lomallelähtöpäivänä pakkasin tavaroitani ja otin lopuksi koneen ja telakan irti. Tajusin silloin, että olin laittanut sen pienemmän muuntajan telakkaan ja kantanut sitä jättiläismäistä möhkälettä aina mukanani työmatkoilla. Voi noloutta!

Minulle selvisi vasta äsken, miksi sateenvarjorattaita kutsutaan sillä nimellä. Tiesin kyllä, mitä ratastyyppiä tarkoitetaan. Hassua tässä on vielä se, että asia selvisi minulle Eve Hietamiehen Yösyttöä lukiessa.

Olen vasta muutaman vuoden ajan tiennyt, että 'iankaikkinen' kirjoitetaan todellakin a:lla, ei ä:llä. Ja että 'jonkin sijaan' kirjoitetaan 'asemesta', ei 'asemasta'. Ja minulla itse asiassa oli kouluaikoina äidinkieli aina kiitettävä. Heh. Aina ei voi voittaa.

Retromunat

Tekaisin muutaman pääsiäiskortin.

Koeponnistus


Kokeilin eilen illalla Okon synttärikoristeiden paikkaa. Tein testin vain yhdellä nauhalla - itse juhlapäivänä koristeita tulee lisää. En nyt kuitenkaan täytä joka paikkaa lipuilla, vaikka ne mielestäni onnistuivatkin ihan hyvin.

maanantai 18. huhtikuuta 2011

Okon ja äidin potat

Se on nyt pyöräilyharrastus avattu Okonkin osalta. Haimme tänään Okolle ja minulle uudet pyöräilykypärät ja otimme Hamaxin turvaistuimen koekäyttöön. Teimme pienen ajelulenkin ja reitin lakipäässä vaihdoimme istuimen isin pyörään; hankimme nimittäin sellaiset pikakiinnittimet meidän molempien pyöriin, jotta vaihto olisi helppoa. Okko tykkäsi kyydistä jopa niin paljon, että nukahti. Äitiä vähän jännitti Okon kyydittäminen, mutta hyvin se sujui näin ensikertalaiseltakin.

Noista lastenkypäristä voisi mainita sen verran, että valikoimat ovat pienet. Valmistajien ei tarvitsisi olettaa, että kaikki pitävät esimerkiksi merirosvoista tai luurangoista. Nätti yksivärinen olisi varsin varteenotettava vaihtoehto, niin pojille kuin tytöillekin.

Kuva: Bike Planet

lauantai 16. huhtikuuta 2011

Melkein vuoden ikäinen

Kuva ei ole epäselvä, se vaan valitettavasti näyttää tässä siltä.

Postikeikka


Teimme Okon kanssa tänään kunnon lenkin kun kävimme viemässä synttärikutsut postilaatikoihin. Yhtä perhettä lukuunottamatta kaikki ovat tästä samalta alueelta, joten otimme kutsujen toimittamisen urheilun kannalta - varsinkin kun juhlien ajankohta on jo niin lähellä. Tosin kaikilta kutsutuilta on saatu vastaus jo ennen varsinaisia kutsukortteja, sillä pääsiäisen vuoksi kyselin jo etukäteen muiden suunnitelmista; nyt uutta informaatiota tuli vain kellonajasta.

Koska veimme kutsut suoraan laatikoihinsa, emme kirjoittaneet niihin vastaanottajien nimiä, vaan jatkoimme samalla puhekupla-linjalla. Sopii hyvin tuohon Sinellin kauniiseen kuoreen.

PS: Tällä mammalla näytti palaneen lenkin aikana otsa.

Viikko juhliin



Okon synttäreitä juhlitaan viikon päästä ja itse syntymäpäivä on seuraavana päivänä. Rekvisiitan kanssa on hieman touhuttu harva se päivä, mutta viirien kujat ovat vielä ompelematta, sillä ompelutyöt ovat jääneet liian myöhäiseen iltaan. Ajattelin hoitaa senkin homman tänään. Alkuviikosta voisi jo leipoa jotain pikkuleipää ja loppuviikko menee varmasti kovassa hulinassa.

Hännätön hevonen

Pieni terminaattori iski perintöhevosen häntään.

perjantai 15. huhtikuuta 2011

K♥J

Vielä pikkukameran antia. Tärkeä päivä, elokuu 2009.

Italian moments II

Sisilia 2009.

Iso käpälä

Rooma 2008.

Italian moments

Käytin tänään pitkästä aikaa pikkukameraa. Kamerasta löytyi hauskoja kuvia vuosien varrelta. Rooma 2008.