sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Leija

Sinne se hävisi.
Tylsä leija! Mää haluan kiikkumaan!

lauantai 30. heinäkuuta 2011

IT-tuki


Äidin koneessa oli jotain vikaa, mutta onneksi pelkkään Pampersiin pukeutunut it-tukihenkilö tuli hätiin. Ei eritellyt sen kummemmin, mikä oli vikana, mutta kuntoon se kone tuli. Ammattimiehet on vähän sellaisia, mysteerisiä.

Step by step

Keskittynyt ilme kuuluu asiaan.

perjantai 29. heinäkuuta 2011

Huh tätä kuumuutta


Viime yönä Okko heräsi taas huutamaan. Kyse oli varmaan edelleenkin niistä hampaista, kun pikkuinen puri sormeaan antaumuksella, mutta kuumuuskin saattoi olla osasyyllisenä. Okko ei nimittäin halunnut palata sänkyyn millään ja maidon jälkeen hän asettui pitkäkseen olohuoneen lattialle, avonaisen parveekkeen oven eteen. Siihen Okko sitten nukahti, sillä sänkyynviemisyritykset olivat päättyneet huutoon. Voi toista. Ei häntä nyt siihen kuitenkaan jätetty, vaan kannoin nukkuvan pienokaisen sänkyynsä.

Toivottavasti nämä yöheräämiset menisivät ohi, kun poskihampaat ovat tulleet läpi. Kolme niitä on onneksi jo tullut ja ilmeisesti se neljäs siellä vaivaa. Kuumuudesta taidetaan kuitenkin kärsiä vielä ja onhan se kiva, että on kesäistä, mutta tämä meidän kotimme on niin kovin lämpöinen. Viime kesän kostean kuumien kelien aikaan ostettu ilmanvaihtolaite on ollut nyt käytössä päivisin, mutta se on äänekäs ja puskee hirveän kylmää ilmaa. Okko tykkäisi hengata sen edessä, mikä ei tietysti ole ollenkaan hyvä juttu.

No mutta, ettei menisi ihan ulinaksi ja volinaksi, voi todeta, että jee, nyt on viikonloppu! Hauskaa viikonloppua lukijoille!

torstai 28. heinäkuuta 2011

Hikierkit lukutouhuissa


Okko on näemmä perinyt äitinsä lahjat pään kautta hikoilemisen puolesta. Minähän olen sellainen päähikoilija, että jumpassa jo hävettää (pyyhe tarpeen), eikä siihen tarvita edes sitä jumppaa kun pienikin ponnistelu näillä helteillä aiheuttaa ällöttävän valumisefektin. Okolla jää nukkuessa aina märkä läntti pään kohdalle ja itse joudun yöllä aina kääntämään tyynyä välillä. Yäks. Nämä kelit koettelevat sekä Okkoa, että äitiä.

Minulla iski taas sellainen huono äiti -fiilis, kun tajusin, etten ollut opettanut Okolle joitakin asioita. Esimerkiksi olin unohtanut kehittävän palikkalaatikon Okon huoneen perukoille ja kun leikimme yleensä aina olkkarissa, ei laatikko muistunut mieleen. Kävinkin hakemassa sen ja Okkohan oppi idean ihan hetkessä. Nyt menee kaikki palikat oikeista rakosista sisään - tosin välillä kolmikulmaista yritetään työntää sisään neliön reiästä.

Okko ei aiemmin välittänyt kirjoista kovin paljoa, vaikka meiltä löytyykin paljon erilaisia Okolle hankittuja opuksia. Aloin jo miettimään senkin kohdalla, että olen tehnyt jotain väärin, kun lapsi katsoi niitä aina vain hetken aikaa ja siirtyi sitten muihin leikkeihin. Pistin sitten Okolle eri kirjoja käteen ja kysehän olikin vain siitä, ettei kaikki kirjat ole yhtä mielenkiintoisia. Okolle on muodostunut yksi lempikirja yli muiden ja luemmekin sitä aina potalla istuskellessa. Olemme lukeneet Okolle myös hieman sängyssä ja siitä täytyykin tehdä uusi iltarutiini. Vähänhän tuo kirjajuttu kuulosti taas siltä, että äiti miettii liikaa, mitä lasten pitäisi tehdä. Eihän kaikkia kiinnosta samat asiat ja toisaalta alkoihan Okkoakin kiinnostaa kirjat nyt hieman myöhemmin.

Isi opetti Okolle hyödyllisen taidon: Okko vie pyydettäessä käytetyn vaipan vessan roskikseen. Mitään kakkavaippoja nyt ei tietenkään anneta, mutta eilenkin kun isi vaihtoi Okolle vaipan olkkarissa, pyysi hän Okkoa viemään vaipan oikeaan paikkaan, lähti Okko kävelemään vaippa kädessä kohti vessaa ja vessaan päästyään hän tiputti vaipan roskikseen. Äiti oli todella otettu. Hih.

PS: Okko taisi sanoa tänä aamuna "maito". Aiemmin hän on pyytänyt maitoa sanomalla "mammammammam", mikä sekin on kyllä selkeää, mutta tänään kuulin tuon koko sanan ensimmäistä kertaa.

Torstai

Kuva myyjän sivulta.

tiistai 26. heinäkuuta 2011

Lasia

 

Olen tehnyt hienoja lasilöytöjä kirppareilta. Franckin snapsilasit löysin jo vuosia sitten myllypurolaiselta työttömien kirpputorilta. Ne olivat euron kappale. Nuo kirkkaat iittalan snapsilasit löysin mummilan lähikirpparilta kesäkuussa. Nekin olivat euron kappaleelta, mutta en tiedä niiden suunnittelijaa. Osaisiko joku lukija auttaa?

Noista Saara Hopean laseista taistelin elämäni ensimmäisessä huutokaupassa ja maksoin niistä yhteensä 20 euroa, mutta niitä näytetään myyvän jopa nelinkertaisella hinnalla. Ja koska ne ovat uskomattoman kauniit, en mielestäni sijoittanut huonosti, varsinkin kun laseissa ei ole mitään virheitä. Muuten, mistähän Ote-lasit ovat saaneet innoituksensa?! Hih.

Edit: Pienellä googletuksella kävi ilmi, että nuo iittalan snapsilasit ovat nimeltään Wellamo. Design, Valto Kokko.

lauantai 23. heinäkuuta 2011

Autoja, imureita ja nukkumisjuttuja


Kuten jo monta kertaa on tullut todettua, lasten kanssa tilanteet ovat muuttuvaisia. Meidänkin nukkumisajat ovat nyt menneet oikeaan suuntaan; Okko on mennyt nukkumaan jo klo 20, kun vielä viime viikon lopussa unitaisteluita käytiin myöhäiseen iltaan saakka. Uusin hammas putkahti esiin tällä viikolla ja ehkä sekin on saattanut rauhoittaa tilannetta. Okolla on muuten nyt 11 hammasta.

Okko on jo pitemmän aikaa leikkinyt autoilla äänitehosteiden kanssa. Hän ajeluttaa autojaan ja hymisee samalla, sekä nyrpistää nenäänsä. Jos Okko rettelöi tai muuten kitisee, hänet saa helposti hiljaiseksi ja kiinnostuneeksi ajeluttamalla jotain autoa ja tekemällä sitä samaa hyminää. Okko on myös hyvin kiinnostunut autojen renkaista, joita hän saattaa tutkia pitkät tovit.

Ai niin, Okollahan on nyt kissan päivät, sillä meillä on väliaikaisesti kaksi imuria. Hankimme uuden ja vanha pääsee uusiin ympyröihin vasta kun menemme lomareissulle elokuun alussa. Imurihan on kuin isompi leikkiauto ja sitäkin on hauska ajeluttaa ympäri kotia, varsinkin silloin kun siinä ei ole letkua kiinni. Okkohan saattaa ajella imurilla koko kämpän läpi. Vanhasta imurista taas on hauska tyhjentää päällä olevan luukun sisältö ja lisäsuuttimet löytyvätkin milloin mistäkin päin kotia.

keskiviikko 20. heinäkuuta 2011

Hengataan taas kylppärissä

Hiustenkuivaajan tötterö on hävinnyt aikoja sitten. Kukahan sen vei?
Katsokaa, mikä hurmaava takatukka!
Okko se vaan tykkää hengata kylppärissä. No mikäs siinä, onhan se ihan kiva paikka. Väillä voi mennä katsomaan maisemia saunan ikkunasta ja sitten voi taas palata asennustehtäviin. Asennettavaa löytyykin, kun kylppärissä sijaitsee ihana pyykkikone, sekä muun muassa äidin hiustenkuivaaja, joka vedetään kaapista joka päivä, siis myös Okon toimesta. Tänäkin aamuna Okko ryntäsi tikkana paikalle kun kuuli, että kuivaajaa käytetään. Iltapäivällä töistä palattuani löysin kuivaajan kylppärin lattialta - lienekö sitten ollut Okon ihanainen takatukka märkänä kun se oli pitänyt kaivaa esille.

tiistai 19. heinäkuuta 2011

Pilvitaulu


Pulleat pilvet ovat tunkeutuneet jopa Ribba-kehyksen sisälle. Kaipa minä kohta jo saan niistä tarpeekseni. Tai sitten en.

Kotona II










Jatkan tässä Pinjan laittaman kotihaasteen tekemistä. Siinähän oli ideana kuvata seitsemän tärkeää asiaa kodistamme. Kerroin jo aiemmin viidestä asiasta ja tässä on kuudes: valokuvat ja muu kuvallinen materiaali.

Tässä on melko kattava otos kotimme seinistä. Kaikki kuvataulut ovat mieheni ottamista valokuvista tehtyjä, myös tuo iso puistomaisema yöpöydän vieressä. Olisi ihanaa, jos kodissa olisi enemmän seiniä, johon kuvia laittaa, mutta tällä hetkellä meillä on jo maksimimäärä esillä, sillä väliin täytyy jättää runsaasti tyhjääkin seinää, jotta ilmavuus säilyy. Tosin tässä kun kaikki kuvat on laitettu näin pötköön, tulee sellainen ähky ja tunnelma, että joka paikka olisi kuvia täynnä.

maanantai 18. heinäkuuta 2011

Raportti metsästä


Mustikkaa on, mutta se on melko pientä ja tiukassa. Vähän kerättiin ja sitten Okko jo heräsikin  vaunuissaan. Paikkana oli taas meidän luottometsä; sama, jossa Okko kävi nukkumassa jo viime kesänä.

lauantai 16. heinäkuuta 2011

Pastanpurija

Nyt kun kukaan ei huomaa, alankin syömään ihan itse!
Se onkin yllätys kun tulevat paikalle ja ruoka on hävinnyt.
Eikä kukaan tiedä, minne se on mennyt.

Mmmm, maistuvaa.

Kahvipaussi


Piirtelin taas kangastussilla. Tässä olisi kyllä enemmän järkeä, jos se olisi pannumyssy tai patalappu, mutta ihan pelkkä pullea piirros se on. Ehkäpä tuotekehittely jatkuu vielä.

perjantai 15. heinäkuuta 2011

Pyöräretkellä

Isi otti tämän kuvan
Eilen kävimme taas koko perheen voimin pyöräilemässä. Matkaa kertyi 19km ja Okkokin pysyi hereillä suurimman osan matkasta. No, kyllähän siellä takapenkillä välillä pilkittiin ihan urakalla, mutta ei niin paljon kuin pari päivää aiemmin tehdyllä reissulla, jolloin Okko ei juuri hereillä pysynyt.

Meillä oli oikein evästä (kahvia ja maitoa, heh) mukana ja missiona oli nähdä eräällä luonnonsuojelualueella laiduntavat lehmät. Harmi vaan kun lehmät olivat laitumen väärässä päässä ja alueella ei ollutkaan penkkejä ja pöytiä, kuten oletimme. Reissu poikkesi aiemmista siten, että ajelimme myös hieman maasto-olosuhteissa. Ihan hyvin sekin sujui, vaikka Okko pomppi takanani.

Lopulta kahvipaussi pidettiinkin uimarannalla, jossa äiti esitteli Okolle mukaan otettua viihdykettä; saippuakuplia. Mahtavaa muuten huomata, miten oma pyöräilykunto on lähtenyt kehittymään nopeasti, vaikka taukoa pyöräilyssä oli enemmän kuin 10 vuotta. Ei minulla ollut mitään pyöräilyä vastaan - kotona asuessa rakastin sitä, mutta en vaan ollut tullut hankkineeksi pyörää opiskelemaan lähdettyäni. Vanhan pyörän jätin silloin lapsuudenkotiin, josta sen lahjoitin jossain vaiheessa eteenpäin.

keskiviikko 13. heinäkuuta 2011

Pulleita piirroksia


Tein pienen kokeilun kangastussilla. Idea on pyörinyt päässä jo pitemmän aikaa ja vasta nyt tein ensimmäiset protot. Hieman tuo ompelupuoli on vielä hakusessa, mutta kiitos Riikan ompelukonsultaation, seuraavan kerran tiedän, mitä tehdä, jotta pyöreät muodot toistuvat oikein. Tästä se lähtee. Muuten, noissa on vielä ne täyttöaukot ompelematta, siksi se kangas repsottaa.

Ketterä saunatonttu




Okko joi tänään mehua ensimmäistä kertaa. Ja vielä oikein pillillä, mikä onnistui kuin konkarilta konsanaan. Okolle iski mehukateus kun isi hörppi omenamehua ja mieleeni muistui jääkaapissa odottava lasten ekologinen Småfolk-mehu, jonka ostin tässä taannoin kun olin antanut Okon rapistella sitä kaupassa ja se oli sen jälkeen ihan ruttuinen. Vähän iso tuo mehu oli Okon kokoiselle tirppanalle.

Meidän pikkuinen osaa nykyisin kiivetä saunan ylimmälle lauteelle saakka ja sinne mennäänkin heti kun tilaisuus tulee. Olemme nyt hengailleet siellä eri kokoonpanoilla - parempi antaa Okon tutustua siihenkin paikkaan ihan kunnolla, jotta oppii muun muassa liikkumaan sellaisessa vähän haastavammassa paikassa. Yksin Okko ei tietenkään saunaan tai lauteille kiipeämään pääse, mutta livahtaa sinne aina kylppärissä ollessa. Niin ja saunan ikkunan kaihtimet ovat saaneet hieman kyytiä, sillä sauna on ainoa paikka, jossa Okko ylettää vetämään kaihtimien narusta. Mutta sen kyllä myönnän, että Okon kanssa kahdestaan ollessa tuo koko saunajuttu on hankala; äidin on hankala mennä vesaan tai pyykkiä levittämään, kun pikkuinen yrittää joka käänteessä lauteille kiipeilemään.

Saunan lauteet ovat tietysti hieman rinnastettavissa rappusiin. Meillähän ei omassa kodissa rappusia ole, paitsi porraskäytävässä, mutta mummilassa käydessä Okko on opetellut rapuissa liikkumista. Viime viikonloppuna kummitädin mökillä Okko oppi myös laskeutumaan rappusissa, mikä onkin tärkeä taito.

PS: Okko on oppinut vaikka mitä uusia leikkejä ja puhetta (siis niitä muutamia sanoja) pulppuaa koko ajan. Ihan mahtavaa! Meidän pieni, iso mies!

tiistai 12. heinäkuuta 2011

Lomalla


Tämä viikko otetaan rennosti - viime viikolla oli ohjelmaa jokaiselle päivälle. Tänään sattui vielä sadepäiväkin (tosin sade meni jo), joten olemme henganneet sisällä. Tässä vaiheessa päivää tuli kuitenkin jo sellainen olo, että jotain ohjelmaa voisi kehitellä, ettei mene ihan sohvalla loikoilemiseksi koko päivä. Mainitakoon tosin, ettei sohvalla ole ehtinyt loikoilemaan kuin Okon päiväunien aikaan... Niin ja kai sitä kotiakin pitäisi taas siivota. Ainahan sitä pitäisi.

Arkistoiden kätköistä


Inspiraatiota


Näin lomalla olisi ehkä vähän paremmin aikaa näpräillä jotain pientä. Ihan hirveästi en ole vielä ehtinyt tekemään, sillä viime viikko oli jokaista päivää myöten ohjelmoitu. Näitä jääkaappiliitutaulujani sentään hieman näpräsin ja seuraavaksi olisi pehmeää projektia tiedossa, mikäli pikku-ukkelin kanssa touhuamiselta ehtii.

torstai 7. heinäkuuta 2011

Tönkkösuolattua denimiä


Huomenna Okon perhe matkaa kummitädin mökille Saimaalle. Retkeä varten piti pestä muutamia lempivaatteita, muun muassa nämä tönkkösuolatut farkkushortsit. Kummitäti laittoi muuten tänään kuvaviestin Okkoa odottavasta uima-altaasta. Huippua!

Hyvä postipäivä



Maanantai oli hyvä postipäivä; Book Depositorystä edellisellä viikolla tilatut kirjat ja muut ihanuudet saapuivat. Okko sai kolme kirjaa ja äiti tarraetikettejä, sekä silityskuvia. Jokainen noista tuli hassusti omassa kuoressaan ja ilman postikuluja - postikuluttomuus on ilmeisesti vakio tuossa firmassa. Siitä minä tykkään kovasti! Niin, eikä hinnatkaan ole liian suuria.

keskiviikko 6. heinäkuuta 2011

Keskiviikon kortit

Heinäkuussa on paljon juhlia, joihin tarvitaan kortteja ja lahjoja. Tein tänään taas muutaman lisää, kun korttivarastossa ei ollutkaan mitään lapsille sopivia. Idealtaan nämä ovat superhelppoja; olen tulostanut noita pilviä suuren määrän ja nuo norsut ovat Okon synttärilahjan paperista. Kaikissa korteissa on pilviä vielä sisäpuolellakin ja tuohon yhteen tein pujotettavan nauhan päälle.

tiistai 5. heinäkuuta 2011

Luistelukuume

Kävin aiemmin aikuistaitoluistelussa. Lopetin kun sain tietää olevani raskaana, sillä aloin pelkäämään kaatumista. Se oli ihanaa ja olen miettinyt luistelua paljon. Nyt se ihanuus on taas mahdollista, sillä sain juuri tietää, että ensi kauden harjoitteluajat ovat järkeviä! Maltan tuskin odottaa. Kausi alkaa aina jo elokuussa. Riedellit kaivetaan pian naftaliinista. Jännää.

PS: Olen tosi huono, mutta se ei ole se pointti.

Kuva lainattu

Nukkuminen sallittu



Meillä on edelleen ollut vaihtelevaa menestystä Okon nukkumisen suhteen. Uusia hampaita vaan puskee; viimeksi tänään isi huomasi uuden hampaan ilmestyneen Okon suuhun ja ilmeisesti uudet taidotkin häiritsevät unta vielä sen päälle. Tänään Okko meni nukkumaan sopivaan aikaan ja toivotaan, että tulevasta yöstä tulee hyvä ja heräämme kaikki aamulla virkeinä. Emme vaan ole tottuneet tällaiseen, kun Okko on muuten ollut niin hyvä nukkumaan.

PS: Tuo alemman kuvan viltti on mielestäni mainio - oikein aarre. Se on isäni työpaikalta peritty, aito valtion tuote. Eipä joka tytöllä luekaan torkkupeitossa TVH. Heh. Tosin tuo on aika raskas ja karkea torkkuiluun, mutta muuten mielestäni erityisen viehättävä.

Islannin suklaata


Naapuri toi tänään Islannin tuliaisia. Kävin viikon ajan kastelemassa heidän kasvejaan. Kasvit pysyivät hengissä, vaikka minä olinkin vastuussa niistä. Olin jopa hieman ylpeä kun sain elvytettyä nukahtaneen basilikan. Heh.

Kahviseuraa





Meillä kävi tänään jänniä vieraita. Kahveja ei edes juotu tuosta asetelmasta; se oli laitettu rekvisiitaksi. Kätevä emäntä teki nuo muffinssit eilen, nekin tuota asetelmaa varten. Harmi vaan kun ne menivät ihan pieleen. Heh. Aina ei saata onnistua.

Loma-Okko

Mitähän sitä sitten keksisi...

sunnuntai 3. heinäkuuta 2011

Rantsua ja pyöräilyä

Okko chillaa rannalla, ts. taju on ihan kankaalla. Ja äitikin on ihan ruskettunut.
Isi otti nämä kuvat.
Eilen illalla päätimme viedä Okon rantaan varpaita uittamaan. Okko ei ole ennen päässyt järveen, sillä viime kesänä hän oli niin pikkuinen sintti, ettei järveä vielä esitelty ja tänä kesänä ei ole tullut vielä käytyä. No nyt sitten lähdimme, loman kunniaksi. Okko tuli äidin pyörän kyytiin ja isi ajoi omallaan. Lähellä rantaa Okon kypärä alkoi hakkaamaan selkääni; ukkeli oli nukahtanut.

Istuskelimme jonkin aikaa uimakopin portailla ja Okkokin virkosi. Päästiinhän sinne järveenkin sitten, mutta käynti oli superlyhyt; Okko huusi kauhusta kun varpaat osuivat kylmään veteen. Heh. Ehkä seuraava kerta on onnistuneempi.

Pyöräily oli taas mukavaa. Pitäisiköhän joskus yrittää saada sellaisia vauhtikuvia kun Okko istuu kyydissä. Jos isi vaikka kuvaisi. Olen muuten huomannut, ettei Okon blogissa ole juuri yhtään ulkokuvaa - kamera ei vaan ole koskaan mukana pihalla. Nyt tehdään siihenkin muutos. Tosin nyt nämä ulkokuvat ovat isin ottamia, kun en itse kameraan ehtinyt tarttumaan.